Kansainvälisyysviikko

Vietimme opistossamme kansainvälisyysviikkoa 21.-24.10. Onnistuneeseen ja antoisaan viikkoon olivat sikäli oivat mahdollisuudet, että maahanmuuttajalinjalla on opiskelijoita useasta maasta: Meksikosta, Kiinasta, Itävallasta, Moldovasta, Ukrainasta ja Venäjältä.

Opettaja Rauni Tapanainen organisoi kansainvälisten asioiden vastuuhenkilönä viikon ohjelmakokonaisuuden yhteistyössä muiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Kotoutumiskoulutuksessa olevat Mamu-opiskelijat esittelivät omien kotimaidensa kulttuuria, luontoa ja elämäntapaa. Suomen kielen opettajat ohjasivat Mamu-ryhmän opiskelijoita esittelymateriaalin valmistamisessa. Esittelyä elävöittivät erilaiset esineet ja kuvallinen materiaali sekä musiikki.


Opistomme opiskelijat olivat laatineet etukäteen kysymyksiä Mamu-ryhmälle. Kysymysten aiheina olivat mm. lasten kasvatus ja päivähoito, koulutus ja opiskelu sekä perhe. Näihin kysymyksiin vastaaminen suomeksi vaati harjoittelua, joka tuotti kyllä hyvän tuloksen! Opiskelijat kävivät tutustumassa eri maiden esittelypisteisiin kolmen päivän aikana. Oli ilo huomata, että keskustelua syntyi ohi valmisteltujen vastaustenkin. Kiinnostus uusia maita ja niiden kulttuuria kohtaan oli aitoa.

Suomenkieliset opiskelijamme järjestivät viikon päätteeksi Suomi-juhlan. Ohjelma oli erittäin monipuolinen: musiikin lisäksi oli sketsi, tietokilpailu ja vieläpä kuvaelma, kuten kunnon juhlaan kuuluukin. Enpä ole ennen nähnyt sellaista hervotonta heittäytymistä esittämiseen; siinä oli iloa ja tekemisen meininkiä! Opiskelijat todella pistivät parastaan ja yleisö tempautui mukaan esityksiin innolla ja antaumuksella.

Ohjelmassa oli myös muotinäytös, jossa eri kansallispuvut esiteltiin. Näkyvämmän esittelyn olisivat kenties ansainneet myös eri kausilta olleet Marimekon ja Vuokon puvut, Suomi-verkkarit ja leijonapaita. Design-esineitä ja koruja oli myös esillä päivän aikana.


Keittiön väki toi oman maukkaan panoksensa viikon teemaan: saimme uusia makuelämyksiä Välimeren tapaan ja tutumpia elämyksiä venäläisestä keittiöstä. Suomi-juhlan jälkeen karautimme tietenkin nauttimaan perinteisiä kotimaisia herkkuja letkajenkkaa tanssien.

Kiitokset kaikille antoisasta viikosta!

Eija Simola

Hukkavuorella

Syysloman alla teimme henkilökunnan kesken kävelyretken luontoon Ruokolahden koillisosassa Pohja-Lankilan kylässä. Kiersimme viiden kilometrin mittaisen Hukkavuoren polun, joka oli maastoltaan paikoin melko vaativa ja nousi myös jylhän Hukkavuoren laelle. Oppaana meillä oli Hukkavuoren juurella asuva Matti Päivinen, joka on luontoreitin aikoinaan rakennellut ja pitää sitä edelleen kunnossa.




Matti kertoili meille monia tarinoita, jotka liityivät polun varren nähtävyyksiin. Saimme kuulla esimerkiksi muurahaisten munituksesta, kalasääsken pesästä ja karhun talvehtimispaikasta. Matti oli rakentanut Hukkavuoren liki pystysuoraan rinteeseen puiset tikkaat, joita hän kutsui Jaakobin portaiksi. Eräs uskalikko joukostamme kapusi näitä portaita köyden varassa, kuten kuvasta näkyy.

Pentti

Vauvojen värikylpy Jaakkimassa

Lastenohjaajaopiskelijat järjestivät opistollamme vauvojen värikylpytuokion. Maria Buuri ja Jenni Ihatsu tekevät opinnäytetyötään vauvojen värikylvystä, ja tapahtuma kuului opinnäytetyön toiminnalliseen osuuteen. Värikylpyyn olivat saapuneet Teppanalan perhekerhosta Antti, 5 kk ja Veeti, 8 kk (Antti kuvissa ylempänä, Veeti alempana).

Vauvojen värikylpy on alle vuoden ikäisten ja heidän vanhempiensa puuhatuokio värien parissa. Paras ikä värikylpyyn on ennen kuin lapsi alkaa kävellä. Värityöpajassa vauva saa virikkeitä kaikilla aisteilla, ja siellä toimitaan vauvojen ehdoilla. Vauvat saavat ”sotkea” mielin määrin.

Ei haitannut, vaikka värisosetta joutui suuhunkin, koska väri oli valmistettu maustamattomasta jogurtista ja luonnon antimista. Punaista tehtiin mansikasta, sinipunaista mustikasta, keltaista persikasta ja roosaa banaanista. Olipa värien seassa sattumiakin, joita maisteltiin. Tosin marjat olivat sen verran kylmiä, että ne mielellään pudotettiin pois suusta.



Veeti tuntui nauttivan värien maistelusta ja tunnustelusta luottavaisin mielin, mutta Antti suhtautui värisoseisiin hieman varauksellisemmin eikä antautunut läträämiseen yhtä vapautuneesti.

Vauvakirkko ja lounas täydensivät vielä tapahtumaa tehden aamupäivästä antoisan kokemuksen niin vauvoille kuin äideillekin.

Taina

Sari Erosesta vuoden aikuisopiskelija Jaakkimassa

Opistossamme järjestettiin keskiviikkona 1. lokakuuta aikuisopiskelijaviikon tilaisuus, jossa valittiin ensimmäisen kerran vuoden aikuisopiskelija. Hän on lastenohjaajaksi opiskeleva Sari Eronen Imatralta. Aina positiivinen Sari oli iloisesti yllättynyt valinnastaan. Valinnan perusteena oli, että opiskelija on sitoutunut opiskeluun, on aktiivinen, rakentavan kriittinen ja haluaa kehittää itseään ammatillisesti.

Tilaisuuden avasi opettaja Leena Tahvanainen teeman ”Oppien hyvä elämä” merkeissä. Hän totesi aikuisopiskelijan elämän vaativan organisointia ja jopa vähentävän yöunia. Rahapula saattaa pakottaa hänet käymään opintojen ohessa töissä. Toisaalta opiskelu on rikas harrastus: se virkistää aivoja ja ehkäisee dementiaa.

Opiskelijat Tuula Holsti, Katja Nyman, Arto Suikki ja Jie Gao olivat opettaja Riitta Moilasen haastateltavina. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on edellyttänyt valintoja ajankäytön suhteen. Myös monikulttuurisuus ja erilaisuus ovat asettaneet haasteita, mutta opiskelijat totesivat, että heidät on otettu hyvin vastaan. Aikuisopiskelija ajattelee, että hän on tullut ensisijaisesti oppimaan ammattiin!

Muut huomionosoitukset: Tuula Holsti (lasten ja nuorten erityisohjaajan koulutus), Kaisa Käärmeniemi (lastenohjaajakoulutus), Mirja Suninen (lastenohjaajien päivityskoulutus), Niina Nykänen (koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto), Pia Ruokonen (koulunkäyntiavustajakoulutus), Jie Gao (kotouttamiskoulutus), Emilia Pulkkinen (lastenohjaajien oppisopimuskoulutus).

Jaakkiman kristillisessä opistossa on tällä hetkellä 97 aikuisopiskelijaa, mikä on yli puolet oppilaitoksen koko opiskelijamäärästä.

Laura Frondelius ja Eija Simola