OPISTON UUSIEN ALTTARILIINOJEN TARINA

ALTTARILIINAT

Alttariliinojen suunnittelu ja valmistaminen oli hyvin mieluinen tehtävä. Jo vuosia sitten on ollut puhetta siitä, että opistolla pitäisi olla omat alttariliinat, joita voidaan käyttää jumalanpalveluksissa ja hartauksissa täällä meidän kauniissa salissa. Viime syksynä ajatus alttariliinoista nousi pinnalle ja Helenan, Ritvan ja Leenan möytävaikutuksella sain kipinän lähteä valmistamaan näitä liinoja.

Minulle oli jo alusta lähtien selvää, että valmistan liinat pellavasta. Ilokseni huomasin, että kangaskaupasta löytyi juuri sopivan värisiä pellavakankaita. Valmistustekniikaksi valitsin applikoinnin, jota noudatin kaikissa liinoissa saadakseni yhtenäisen sarjan. Suunnittelu oli mielenkiintoista ja paikoitellen haastavaakin.  Violettiin ja punaiseen liinaan oli suhteellisen helppoa löytää sopivat aiheet. Violetissa liinassa orjantappura kuvastaa Kristuksen kärsimystä ja punaisessa alttariliinassa kyyhkynen kuvastaa Pyhää Henkeä. Jos oikein tarkasti katsotte, näette, että kyyhkysellä on nokassaan pieni puunoksa.  Vedenpaisumuskertomuksessakin kyyhkysellä oli palatessaan oliivipuunlehti nokassaan merkkinä elämän paluusta vedenpaisumuksen jälkeen.  Orjantappurakruunun jatkuva yhtenäinen kuvio oli haasteellinen toteuttaa. Mielessäni olin kuvitellut ompelevani pellavanvärisen tappuran kultalangalla, mutta violetille liinalle saakin kirjailla vain hopealangalla ja ainoastaan valkoiselle ja punaiselle liinalle kultalangalla. Tietenkin kuvioiden muodoissa oli vielä etsimistä kunnes kelpuutin ne ompeluvaiheeseen.

 

Punaisen liinan kyyhkynen kuvastaa Pyhää Henkeä

Violetin liinan orjantappura kuvastaa Kristuksen kärsimystä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vihreä arkiliina ja opiston logsta muotoiltu kuvio

Vihreä arkiliina tuotti pään vaivaa. Elämän ja kasvun symbolina ajattelin kuvata siihen ruokolahtelaisia rantakaisloja, mutta ne eivät tuntuneet asettuvan siihen. Ja palasin tutun symbolin äärelle, meidän oma opiston logo. Muutin logon asentoa, jotta se kuvastaisi vielä enemmän uuden elämän alkua, silmua. Asettamalla viisi kuviota rinnakkain hain oikeaa tunnelmaa kirkkotekstiiliin.

 

Valkoisen juhlaliinan yksityiskohtana on opiston risti

 

 

Valkoiselle juhlaliinalle yritin sovitella Jumalan symboleja, kolmiota tai silmää, mutta muistaakseni Ritvan kommentista poimin ajatuksen Jaakkiman omasta rististä kuvattuna tähän liinaan.

Liinojen tekeminen tuotti iloa eikä kommervenkeiltäkään vältytty. Mustaksi värjätty pellava laski väriä valkoiseen liinaan. Onneksi tein kokeilun ennen varsinaisen liinan ompelua. Tässä liinassa musta väri on maalattu punaiselle pellavalle ennen ompelua. Violetin liinan orjantappura meni aivan ruttuun silityksessä ja luulin, että peli oli jo menetetty, mutta jatkoin sinnikkäästi työskentelyä ja kuin ihmeen kaupalla taikakankaan poistamisen jälkeen liina oikeni kuin oikenikin.

Alttariliinat antoivat minulle itselleni paljon iloa pimeään syksyyn. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut suunnitella ja valmistaa tänne meidän saliin omat alttariliinat. Toivon niiden tuottavan myös opiston väelle ja vierailijoille iloa ja pyhän sekä hartauden tuntua yhteisiin juhlahetkiin ja myös arkisempiin hartauksiin.

 

Taina Huuhtanen, kasvatus- ja ilmaisuaineiden opettaja